Pekingeesi ei ole niin sairas rotu kuin media tänä päivänä antaa ymmärtää. Vuosikymmenien saatossa rotuun jalostuksen tuotteena ilmenneet liioitellut piirteet ovat olemassa, enemmän tai vähemmän vakavina yksilötasolla, ja niihin suhtaudutaan Suomessa kriittisesti sekä näyttelykehissä että kasvatuksessa.
Liioitelluilla piirteillä tarkoitetaan mm. raskaita ryppyjä/nenävekkiä, ulkonevia mulkosilmiä, pientä, sisäänpäin suuntautuvaa kirsua (nenä) ja pieniä, ahtaita sieraimia sekä korostetun lyhyttä kaulaa ja kalloa. Lisäksi liioittelua on koiran liikkumista ja arkielämää häiritsevä ylenmääräinen karvapeite. Pennulla ja nuorella koiralla on useimmiten aina runsas karvapeite (pentukarva, keskenkasvuisen koiran alusvilla), karvan määrää ja laatua voi arvioida vasta aikuiselta koiralta (yli 2 v.).
Terveystutkimukset
Pekingeesejä tutkitaan virallisesti vähän, niin kansallisesti kuin maailmanlaajuisestikin. Viime vuosina suomalaiset pekingeesi-kasvattajat ovat aktivoituneet tutkituttamaan koiriaan enemmän kuin koskaan aiemmin. Pekingeeseiltä suositellaan tutkittavan polvet, sydänäänet ja vuodesta 2011 eteenpäin myös silmät. Nämä tutkimustulokset ovat ehtona pääsyyn kerhon pentulistalle. Tutkimustulosten valossa polvissa eikä sydänäänissä ole ilmennyt ongelmia, silmissä diagnoosina on useimmiten trichiasis tai distichiasis eli väärissä paikoissa kasvavat ripset/karvat.
Jokainen pekingeesin omistaja voi viedä koiransa virallisiin terveystutkimuksiin eläinlääkärille, jolla on erityiskoulutus tutkia ja antaa lausunto (polvet, silmät). Listan tällaisista eläinlääkäreistä löydät Kennelliiton kotisivuilta.
Polvet tutkitaan manuaalisesti eli käsin, sydänäänet kuunnellaan ja silmät tutkitaan myös koiran ollessa valvetilassa. Mikään tutkimuksista ei edellytä rauhoittamista.
Lisätietoja: Kennelliiton kotisivut ja Suomen Pekingesikerho Ry:n jalostustoimikunta, ks. yhteystiedot valikosta.
Pekingesikerho seuraa rodun terveydentilaa, kannustaa terveystutkimuksiin ja on teettänyt terveyskyselyt pekingeesien omistajille vuosina 1996 ja 2003.
Pekingeesien terveystutkimustulokset Kennelliiton jalostustietojärjestelmässä.
Kuolinsyyn ilmoittaminen
Pitkän linjan pekingeesi-harrastajat tietävät, että esimerkiksi 15-vuotias pekingeesi ei ole harvinaisuus. Monella meillä on yli 10-vuotiaita, hyväkuntoisia, rakkaita senioreita kotona. Saadaksemme virallista, keskitettyä tietoa rodun keski-iästä ja kuolinsyistä, tarvitsemme kaikkien pekingeesin omistajien apua.
Toivomme, että jokainen Kennelliittoon kuuluva pekingeesin omistaja ottaisi käyttöön OmaKoira-palvelun ja ilmoittaisi internetin kautta jalostustietojärjestelmään koiran kuolinajan ja syyn. Jos et kuulu Kennelliittoon, ilmoita samat tiedot koiran virallisen nimen kanssa jalostustoimikunnalle: jalostustoimikunta@pekingesikerho.com
OmaKoira-palvelun aktivoimiseksi tarvitset Kennelliiton jäsennumeron lisäksi henkilökohtaiset pankkitunnukset. Lisätietoja täältä.
Rodulle mahdolliset viat ja sairaudet
Pekingeesi kuuluu lyhytkalloisiin eli brakykefaalisiin sekä kondrodystrofisiin rotuihin. Kallonmuodosta johtuen pekingeeseillä voi ilmetä silmä- ja hengitysongelmia.
Kondrodystrofiassa koiran raajat ovat lyhyet, yleensä ulospäin taipuneet ja rannenivelet ovat jykevät, myös tassut kääntyvät jonkin verran ulospäin. Kondrodystrofisille roduille tyypillisiä ovat välilevytyrät, jotka ovat syynä selkävaivoihin.
Seuraavassa on esitelty lyhyesti pekingeesille mahdollisia vikoja ja sairauksia.
Distichiasis ja trichasis
Distichiasis eli aiemmin Kennelliiton jalostustietojärjestelmässä cilia aberranta tarkoittaa ylimääräisiä ripsiä, jotka tulevat ulosnormaalin ripsirivin sisäpuolelta luomen reunasta ja trichiasis tarkoittaa silmän sisänurkan ihon karvoja, jotka kääntyvät sarveiskalvon sisänurkan päälle ärsyttäen silmää. (Lähde: Kennelliitto)
Ylimääräiset ripset voivat olla pehmeitä ja irrota helposti, itsestään. Kovat, sarveiskalvoa ärsyttävät ripset/karvat ovat ongelmallisia ja niitä voidaan joutua poistamaan. Trichiasis-diagnoosilla viitataan myös nenävekin karvoihin, jotka voivat hangata pekingeesin silmiä. Karvoja voi lyhentää leikkaamalla (anna vain kokeneen pekingeesi-ihmisen tehdä tämä ensin).
Haavainen sarveiskalvotulehdus (keratiitti)
Keratiitti on sarveiskalvon sairaus, jossa sarveiskalvoon syntyy haavoja, jotka ovat erittäin kivuliaita. Ne paranevat vähitellen itsestään, mutta saattavat uusia milloin tahansa. Sarveiskalvoon kehittyy myös harmaata pigmenttiä. Hoitamattomana tauti johtaa sokeuteen.
Kuivasilmä, kyynelkanavan tukkeumat
Jos kyynelneste ei pääse huuhtelemaan silmän pintaa tarpeeksi tehokkaasti, jolloin syntyy uusiutuvia haavaumia sarveiskalvoon.
Ulkoisen trauman aiheuttamat haavat, reiät ja silmän luiskahtaminen silmäkuopasta
Pekingeesin silmät ovat alttiit tapaturmille erityisesti keskenään erikokoisten koirien välisissä leikeissä, tappeluissa tai toisen koiran purressa pekingeesiä. Haavaumia ja reikiä voi syntyä myös silmän osuessa esimerkiksi oksaan.
Silmän luiskahtaminen silmäkuopasta on harvinaista, mutta mahdollista riittävän voimakkaan ulkoisen trauman johdosta. Yritä välittömästi painaa silmä takaisin paikoilleen;
- levitä silmäluomet
- paina puhtaalla peukalolla silmää kuoppaan päin
Jos edellä mainittu ei onnistu:
- peitä silmä / silmät kostutetulla kankaalla ja toimita koira eläinlääkäriin välittömästi
Välitön yhteys eläinlääkärin on erittäin tärkeää kaikissa silmäongelmissa!
Hengitysvaikeudet
Hengitysvaikeudella tarkoitetaan mm. sitä, että koira ei pysty hengittämään normaalisti nenän kautta vaan joutuu hengittämään tavallista enemmän suun kautta ja/tai sen hengitys normaalitilassa ns. rohisee.
Lyhytkalloisilla koirilla on tyypillistä, että varsinainen nenäontelo on lyhyt, kitapurje pitkä ja löysä, mikä voi aiheuttaa mm. kuorsaavaa hengitystä.
Lisäksi seuraavat ominaisuudet voivat aiheuttaa hengitysvaikeuksia pekingeesillä:
- ahtaat sieraimet
- raskas nenäpäälle sijoittunut ryppy ja liian syvälle sijoittunut kirsu
- sydänvika
- kuumuus
- liikalihavuus
- huono kunto
- kaularangan ongelmat
Sydänviat
Suomessa sydänääniä on kuunneltu vuosina 2008 – 2011 kahdeltakymmeneltäkuudelta koiralta, joista yhdellä, tutkimushetkellä 11-vuotiaalla koiralla kuului sivuääni. Englannissa on alettu hiljattain tutkia sydänääniä ja siellä suositus on tutkituttaa koira vuoden iän jälkeen vuosittain.
Sydänongelmat pekingeesillä voivat johtua myös pitkään jatkuneista hengitysvaikeuksista.
Hammaskivi
Huono suuhygienia (hampaat ja ikenet) voi aiheuttaa mätää ja tulehduksen, joka omalta saattaa pahentaa sydänläpän heikentymistä.
Kivesvikaisuus
Kivesvikaisuus on kääpiöroduilla melko yleistä. Tietoa kivesvikaisten esiintymisen yleisyydestä ei ole.
Napa- ja nivustyrät
Napa- ja nivustyriä esiintyy pekingeesillä. Napatyrä on melko yleinen. Napatyrän leikkaushoito on harvoin tarpeen.
Alttius lämpöhalvaukselle
Lämpöhalvaus syntyy, kun ruumiinlämpötila nousee normaalia korkeammaksi ympäristön kuumuudesta johtuen. Hoitamattomana tila on hengenvaarallinen. Pekingeesin runsas turkki ja kallon rakenne edesauttavat lämpöhalvauksen syntymistä.
Nopea hoito on välttämätöntä, sillä lämpöhalvaus johtaa helposti aivovaurioon ja kuolemaan. Autoon kesällä/aurinkoisella ilmalla jätetty koira on altis lämpöhalvaukselle! Avoinna oleva ikkuna ei viilennä kesällä auton sisäilmaa. Ulkona ollessa koiralle on oltava mahdollisuus varjoon ja myös sisätilojen ilmanvaihdosta on huolehdittava. Älä käytä pekeäsi pitkillä lenkeillä helteellä.
Oireet:
- koira on levoton, kuolaa, läähättää, tuntuu kuumalta (esim. päälaki) ja liikkeet ovat hapuilevia
Ensiapu:
- kastele eläin viileällä (ei kylmällä) vedellä joko suihkuttamalla tai laittamalla se esim. suihkulähteeseen, ammeeseen, ojaan.
- jatka 15 – 30 minuuttia
- valele myös päätä vedellä
- varo palelluttamasta koiraa
Epilepsia
Tiedossa on muutama epilepsia-tapaus. Epilepsia haittaa suuresti koiran normaalia elämää, mutta pysyy usein hallinnassa lääkityksellä. Kohtauksia saaneet koirat suositellaan vietävän asiantuntevan eläinlääkärin tutkittavaksi, jotta diagnoosi varmistuu. Sairaista toivotaan toimitettavan tieto omistajan toimesta Pekingesikerhon jalostustoimikunnalle.
Välilevytyrä
Pekingeeseillä esiintyy eriasteista mäyräkoirahalvausta, joka vaihtelee lievästä selän kipeytymisestä täydelliseen halvaantumiseen asti. Mäyräkoirahalvaus on kansanomainen termi välilevytyrälle, joka on yleinen kondrodystorfisten koirarotujen selkäkipujen ja halvausoireiden aiheuttaja.
Kliininen taudinkuva vaihtelee lievästä kivusta neliraajahalvaukseen riippuen tyrän asteesta, suunnasta ja sijainnista. Kova paikallinen kipu sekä poikkeavat löydökset neurologisessa tutkimuksessa ovat tyypillisiä. Kiputila muistuttaa vatsakipua kramppeineen. Koira saattaa myös oksentaa kovan kivun seurauksena. Ota välittömästi yhteyttä eläinlääkäriin, jotta kiputila saadaan laukaistua ja hoito aloitettua!
Lieviä tapauksia voidaan hoitaa konservatiivisesti kipulääkkeillä ja mahdollisesti kortisonilla. Kortisonit vaikuttavat tehokkaasti akuutissa vaiheessa turvotusta poistavasti ja hermokudoksen solukalvoja stabiloimalla. B-ryhmän vitamiineilla saattaa olla positiivinen vaikutus paranemisprosessiin.
Konservatiivisella hoidolla ennuste on lievissä tapauksissa hyvä. Operatiivisen hoidon (leikkaus) ennusteen tarkka arvioiminen on usein erittäin vaikeaa, mutta oikein ajoitettu suoritettu leikkaus ilman komplikaatioita tuottaa usein hyvän tuloksen.
Ennaltaehkäisy
Säännöllinen liikunta, hyvä fyysinen kunto, oikea ravitsemustila, kaikkein rajuimpien selkään kohdistuvien rasitusten välttäminen, oikea ruokinta sekä mahdollisesti sidekudossynteesiä tukeva lisäravinto, kuten kondroitiinisulfaatti, ovat tärkeitä selkävaivojen ennaltaehkäisyssä.
Pekingesikerhon tietoon tulleissa välilevytyrätapauksissa hoitona on ollut joko leikkaus tai konservatiivinen hoito (lepo, lääkitys, mahdollisesti lisänä fysioterapia, akupunktio, kiropraktikko), tulokset ovat olleet hyviä.
Polvilumpion sijoiltaan meno eli patellaluksaatio
Polvinivelen rakenteelliset heikkoudet altistavat patellaluksaatiolle eli polvilumpion sijoiltaan menolle. Jalka-asento on virheellinen ja polvilumpion telaurat ovat liian matalat. Patellaluksaatiota esiintyy suhteellisen runsaasti kääpiöroduilla ja sellaisilla suuremmilla roduilla, joilla on suora takajalka.
Patellaluksaatio on synnynnäinen ja jaetaan vian vakavuuden perusteella neljään eri asteeseen. Eläinlääkäri tutkii polvet tunnustelemalla. I – asteen luksaatiot ovat tavallisesti oireettomia eivätkä kaipaa hoitoa. II- ja III – asteen luksaatioissa koiralla havaitaan selviä liikkumisvaikeuksia. Ravatessaan koira koukistaa hetkittäin raajaansa sen sijaan että tukeutuisi sillä maahan (polvilumpio on luiskahtanut pois paikoiltaan), ja jatkaa sitten normaalia ravia (polvilumpio on palautunut paikoilleen). IV – asteen luksaatiossa polvilumpio on pysyvästi pois paikoiltaan. Usein oireet huomataan tapaturman jälkeen, vaikka kyseessä on synnynnäinen vika.
Lievien patellaluksaation muotojen hoidoksi riittää yleensä lepo ja kipulääkitys. Vaikeat patellaluksaatiot on hoidettava kirurgisesti. Vaikeimman asteen luksaatioissa hoito voi vaatia useita leikkauksia ja ennuste voi olla huono. (ELL Anu Lappalainen, www.kennelliitto.fi)
Vaikeat tapaukset ovat pekingeeseillä harvinaisia olemassa olevan, joskin pienen tutkimustilaston mukaan.
Legg-perthes
Legg-perthes on verenkiertohäiriön aiheuttama kuolio reisiluun päässä. Se on pekingeesillä harvinainen, mutta mahdollinen. Sairaus ilmenee nuorena noin 3 – 7 kk iässä ja sen oireina on paheneva takaraajan/raajojen ontuminen. Hoitona leikkaus.
Lisäksi rodussa on todettu tulehdussairauksia kuten korva-, silmä-, virtsatulehduksia, märkäkohtua, iho-ongelmia (hot spot, allergiat, talirauhastukkeuma eli talipatit) ja virtsakiviä.
Pekingeesin ostoa harkitessasi, tiedustele vanhempien, isovanhempien ja isoisovanhempien terveystietoja, kuolinsyitä ja -ikiä. Moni sairaus tai taipumus siihen on perinnöllinen.
Lue myös Terveys ja jalostus kohdasta Pentuja!
