ESITTELY
Outi Piisi-Putta
Taidan kuulua koiraharrastuksessa ns. dinosaurussukupolveen, koska olen ollut tekemisissä koirien kanssa 7-vuoden iästä lähtien. Lapsuuden kodissani oli saksanseisojia ja yksi ”jänisräikkä”, jotka kaikki koirat olivat perhejäsenkoiria. Ajokoirakin nukkuu mielellään sängyssä, ja pelittää siitä huolimatta hyvin ajokoirana. Omaksi rodukseni muokkaantui irlanninsusikoira, joita omistin ja kasvatin yli 30 vuoden ajan. Nykyään kotona pyörii pieniä portugalinpodengoja.
Vaikkei kasvattamiseni määrä ole koskaan ollut lukumääräisesti suurta, niin laadukasta se kuitenkin on ollut. Olen yhä nykyään ainoa irliskasvattaja, joka on onnistunut kasvattamaan Maailmanvoittajanäyttelyssä kotimaassa kasvatetun ROP-koiran, kuin myös Maailmanvoittajanäyttelyssä Suomen rajojen ulkopuolella uroksen, joka oli sukupuolessaan Reserv ja sai CACIB’in. Myös muita ei-vielä rikottuja ennätyksiä rodusta on hallussani.
Olen toiminut koirayhdistyksessä monissa tehtävissä, nykyäänkin olen irlisyhdistyksen puheenjohtaja, mutta mieluisin tehtävä minulla on ollut jalostustoimikunnan jäsenyys. Taisin minä jossain vaiheessa olla myös puheenjohtaja siinä toimikunnassa.
Kasvattamisen myötä heräsi kiinnostus genetiikkaan ja se sen kuin vaan on kasvanut. En ole koskaan tehnyt töitä missään genetiikkaan liittyvässä toimessa, ehkä siksi olen saanut kiitosta, että osaan ”vääntää asiat rautalangasta”. Kun niihin on perehtynyt ihan itsekseen ja välillä viisailta neuvoa kysyen, niin asiat ikään kuin aukeavat eri tavalla. Olen luennoinut genetiikasta, luonteen periytyvyydestä sekä tyyppiopista monissa koirayhdistyksissä.
Ulkomuototuomarin oikeudet sain 2002. Minulla on ollut ilo ja kunnia arvostella monissa maissa irlanninsusikoirien (myös muiden vinttikoirarotujen) erikoisnäyttelyitä, niin USA:ssa, Venäjällä kuin Etelä-Afrikassa. Ja tietysti monissa Euroopan maissa. Listalla on myös irlanninsusikoirien Euroopan laajuisen kongressinäyttelyn arvostelu Tanskassa ja Saksan Kennelliiton Euroopan Voittaja-näyttely, joka oli samalla ensimmäinen FCI:n 100-vuotis juhlanäyttelyistä. Olen myös luennoinut Saksassa (mutta englanniksi) irlanninsusikoira-kongressissa ja Etelä-Afrikassa erikoisnäyttelyn yhteydessä järjestetyssä rodun koulutustilaisuudessa.
Genetiikkaluennon nimi on ”Genetiikan ensiapulaukku”, ja siinä lähdetään liikkeelle alkeista ja edetään askel kerrallaan eteenpäin esimerkkien avustamana. Aiheita ovat mm: solu ja sen rakenne; kromosomit; solun jakautuminen; genotyyppi – fenotyyppi; sukutaulun ”pimeät kohdat”; ominaisuuksien periytyminen, sairauksista ja niiden periytymisestä, vähän epigenetiikasta sekä siitoskoiran valinnasta. Toki mukaan mahtuu myös pieni yllätys!
Luento kestää 2 – 2,5 tuntia, riippuen siitä, kuinka paljon syntyy keskustelua. Toivottavasti paljon. Kuulemisiin!
