Pekingesikerho

Vuosikymmenien saatossa jalostuksen tuotteena rodun tyypilliset piirteet ovat muuttuneet liioitelluiksi kuten esimerkiksi kuono-osasta ja raajoista on tullut entistä lyhyemmät. Liioitellut piirteet aiheuttavat pahimmillaan vakavia terveysongelmia. Niihin suhtaudutaan Suomessa kriittisesti sekä näyttelykehissä että kasvatuksessa. Pekingeesi on brakykefalinen ja kondrofystrofinen rotu. Brakykefalisella viitataan kallonmuotoon eli lyhyt kallo ja hyvin lyhyt kuono-osa aiheuttavat rodussa esimerkiksi hengitysongelmia. Kondrodystrofisen koiran raajat ovat lyhyet, yleensä jonkun verran ulospäin taipuneet ja rannenivelet ovat jykevät, myös tassut kääntyvät aavistuksen ulospäin. Kondrodystrofisille roduille tyypillistä ovat välilevytyrät, jotka ovat syynä selkä- ja kaularankavaivoihin. Erilaiset selkä- kaularankavaivat ovat tyypillinen rodussa tavattava terveysongelma.

Pekingeesi kuuluu Pohjoismaissa ns. RKO-rotuihin eli sitä koskee Pohjoismaiden Kennelunionin yhteiset rotukohtaiset ohjeet liioiteltujen piirteiden huomioimisesta ulkomuotoarvostelussa. Ulkomuototuomarit huomioivat ohjeet arvostellessaan pekingeesejä näyttelyssä, sekä tekevät raportin siinä mainittujen asioiden osalta arvosteltuaan rodun. Rotujärjestö saa raportit tietoonsa. Ohjeet tulee huomioida myös itse rodun piirissä eli kasvattajien taholla. Ohjeet sisältävät kattavan kuvauksen rodussa mahdollisista liioitelluista piirteistä, joita tulee kasvatuksessa ehdottamasti välttää. Ohjeissa on kuvailtu hyvin yleisiä ongelmia kääpiöroduille, brakykefalisille ja kondrodystrofisille roduille kuin myös listattu rotukohtaisesti ongelmat. Pekingeesin kohdalla mainitaan:

Kiinanpalatsikoira/pekingeesi – brakykefalinen ja kondrodystrofinen tyyppi

Rodun tyypillinen rakenne, lyhyt kallo, erittäin lyhyt kuono-osa ja leuat voivat liioiteltuina aiheuttaa terveysongelmia. Tarkkailtavat piirteet liittyvät liioiteltuun kääpiökasvuisuuteen, brakykefaliaan ja kondrodystrofiaan:

1. Hengitys: Kapeiden, ahtaiden hengitysteiden, nielun ja/tai rintakehän ja/tai ahtaiden sierainten aiheuttamat ongelmat.

2. Silmät: Ulkonevat silmät altistavat silmävammoille.

3. Nenäpoimu: Kirsun päälle kääntyvä poimu voi peittää sieraimet ja myös aiheuttaa tulehduksia.

4. Yleinen rakenne: Heikko rakenne ja rintakehä, lyhyt rintalasta ja heikko lihaskunto.

5. Turkki: Turkki voi olla liian runsas ja/tai villava ja haitata koiran elämää. Rotumääritelmän mukaan “Karva ei saa olla niin pitkää ja runsasta, että se peittää rungon ääriviivat tai haittaa koiran toimintaa. Liioiteltu karvapeite on vakava virhe.”

“Minkäänlaiset hengitys- ja liikuntavaikeudet missään olosuhteissa eivät ole hyväksyttäviä ja ovat vakavia virheitä”. Hengitys tulee arvioida koiran liikkuessa.

Epätyypillistä/epätervettä liikettä ei tule sekoittaa rotutyypilliseen liiketapaan: “etuliikkeet ovat tyypillisen hitaat ja edestä arvokkaan keinuvat”. “Rodunomaista liikuntaa ei saa sekoittaa lapojen löysyydestä johtuvaan rullaukseen tai muuhun epäterveeseen piirteeseen.”

Lue koko ohjeistus täältä. Tällä hetkellä (01/2016) rotujärjestössä on käsitelty saadut raportit 13 näyttelystä, jotka kattavat yhteensä 152 näyttelykäyntiä (monin osin samoja koiria eri näyttelyissä). Näistä näyttelyistä neljässä raportissa on mainittu, että yhteensä 9 koiralla oli liioiteltuja piirteitä. Eniten huomioita sai liian raskas ryppy eli nenävekki, yksittäisen maininnan liian pienet sieraimet sekä aavistuksen ulkonevat silmät. Yhdellä koiralla mainittiin olevan liian paljon karvaa. Raporteissa oli yhteensä 8 (eli 8/13) huomiota siitä, että kehässä oli esitetty liioilteltujen piirteiden osalta erinomaisia yksilöitä sekä 4 (eli 4/13) huomiota siitä, että kehässä ei ollut esitetty yhtään erinomaista yksilöä liioiteltujen piirteiden osalta. On huomioitava, että RKO-raportointi on alkanut vasta keväällä 2015 ja se voi perehdytyksestä huolimatta olla aluksi vierasta ulkomaalaisille tuomareille.

Liioitelluilla piirteillä tarkoitetaan siis esimerkiksi raskaita nenän päällä olevia ryppyjä eli nenävekkiä, ulkonevia mulkosilmiä, pientä, sisäänpäin suuntautuvaa kirsua (nenä) ja pieniä, ahtaita sieraimia sekä korostetun lyhyttä kaulaa ja kalloa. Lisäksi liioittelua on koiran liikkumista ja arkielämää häiritsevä ylenmääräinen karvapeite. Pennulla ja nuorella koiralla on useimmiten aina runsas karvapeite (pentukarva, keskenkasvuisen koiran alusvilla). On hyvä huomioida, että karvan määrää ja laatua voi arvioida vasta aikuiselta koiralta (yli 2 v.).

Pekingeesin jalostuksen tavoiteohjelmaa päivitetään parhaillaan (1/2016) ja sitä käsitellään Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan kanssa helmikuussa 2016 ennen Suomen Pekingesikerhon yleiskokoukselle esittämistä.

Terveystutkimukset

Pekingeesejä tutkitaan virallisesti vähän, niin kansallisesti kuin maailmanlaajuisestikin. Viime vuosina suomalaiset pekingeesi-kasvattajat ovat aktivoituneet tutkituttamaan koiriaan enemmän kuin koskaan aiemmin. Pekingeeseiltä suositellaan tutkittavan polvet, sydänäänet ja vuodesta 2011 eteenpäin myös silmät. Tutkimustulosten valossa polvissa eikä sydänäänissä ole ilmennyt ongelmia, silmissä diagnoosina on useimmiten trichiasis tai distichiasis eli väärissä paikoissa kasvavat ripset/karvat.

Polvet tutkitaan manuaalisesti eli käsin, sydänäänet kuunnellaan ja silmät tutkitaan myös koiran ollessa valvetilassa. Mikään tutkimuksista ei edellytä rauhoittamista. Huom! Tutkimushetkellä koiran on oltava vähintään 12 kk:n ikäinen. Polvitutkimuksen osalta alle kolmevuotiaalle koiralle tehty tutkimus on voimassa kaksi vuotta lausuntopäivästä eli polvitutkimus tulee tässä tapauksessa uusia koiran ollessa yli kolmevuotias. Yli kolmevuotiaalle koiralle annettu lausunto on voimassa pysyvästi.

Terveystutkimuksia suositellaan kaikille rodun edustajille, ei ainoastaan jalostukseen käytettäville yksilöille. Jokainen pekingeesin omistaja voi viedä koiransa virallisiin terveystutkimuksiin eläinlääkärille, jolla on erityiskoulutus tutkia ja antaa lausunto (polvet, silmät). Listan tällaisista eläinlääkäreistä löydät Kennelliiton kotisivuilta.

Tutkimussuosituksia arvioidaan parhaillaan (1/2016) jalostuksen tavoiteohjelmaa päivittäessä. Hengitysvaikeuksien tutkimus tullee suosituksiin.

Lisätietoja: Kennelliiton kotisivut ja Suomen Pekingesikerho Ry:n jalostustoimikunta, ks. yhteystiedot valikosta.

Pekingesikerho seuraa rodun terveydentilaa, kannustaa terveystutkimuksiin ja on teettänyt terveyskyselyitä pekingeesien omistajille. Tällä hetkellä suosittelemme osallistumista Kennelliiton terveyskyselyyn kaikille pekingeesin omistajille. Rotujärjestö eli Pekingesikerho saa terveyskyselyn tulokset käyttöönsä. 

Pekingeesien terveystutkimustulokset Kennelliiton jalostustietojärjestelmässä.

Kuolinsyyn ilmoittaminen

Pitkän linjan pekingeesi-harrastajat tietävät, että esimerkiksi 15-vuotias pekingeesi ei ole harvinaisuus. Monella meillä on yli 10-vuotiaita, hyväkuntoisia, rakkaita senioreita kotona. Saadaksemme virallista, keskitettyä tietoa rodun keski-iästä ja kuolinsyistä, tarvitsemme kaikkien pekingeesin omistajien apua.

Toivomme, että jokainen Kennelliittoon kuuluva pekingeesin omistaja ottaisi käyttöön OmaKoira-palvelun ja ilmoittaisi internetin kautta jalostustietojärjestelmään koiran kuolinajan ja syyn. Jos et kuulu Kennelliittoon, ilmoita samat tiedot koiran virallisen nimen kanssa jalostustoimikunnalle: jalostustoimikunta@pekingesikerho.com

OmaKoira-palvelun aktivoimiseksi tarvitset Kennelliiton jäsennumeron lisäksi henkilökohtaiset pankkitunnukset. Lisätietoja täältä.

Rodulle mahdolliset viat ja sairaudet

Pekingeesi kuuluu lyhytkalloisiin eli brakykefaalisiin sekä kondrodystrofisiin rotuihin. Kallonmuodosta johtuen pekingeeseillä voi ilmetä silmä- ja hengitysongelmia.

Kondrodystrofiassa koiran raajat ovat lyhyet, yleensä ulospäin taipuneet ja rannenivelet ovat jykevät, myös tassut kääntyvät jonkin verran ulospäin. Kondrodystrofisille roduille tyypillisiä ovat välilevytyrät, jotka ovat syynä selkävaivoihin.

Seuraavassa on esitelty lyhyesti pekingeesille mahdollisia vikoja ja sairauksia.

Distichiasis ja trichasis

Distichiasis eli aiemmin Kennelliiton jalostustietojärjestelmässä cilia aberranta tarkoittaa ylimääräisiä ripsiä, jotka tulevat ulosnormaalin ripsirivin sisäpuolelta luomen reunasta ja trichiasis tarkoittaa silmän sisänurkan ihon karvoja, jotka kääntyvät sarveiskalvon sisänurkan päälle ärsyttäen silmää. (Lähde: Kennelliitto)

Ylimääräiset ripset voivat olla pehmeitä ja irrota helposti, itsestään. Kovat, sarveiskalvoa ärsyttävät ripset/karvat ovat ongelmallisia ja niitä voidaan joutua poistamaan. Trichiasis-diagnoosilla viitataan myös nenävekin karvoihin, jotka voivat hangata pekingeesin silmiä. Karvoja voi lyhentää leikkaamalla (anna vain kokeneen pekingeesi-ihmisen tehdä tämä ensin).

Haavainen sarveiskalvotulehdus (keratiitti)

Keratiitti on sarveiskalvon sairaus, jossa sarveiskalvoon syntyy haavoja, jotka ovat erittäin kivuliaita. Ne paranevat vähitellen itsestään, mutta saattavat uusia milloin tahansa. Sarveiskalvoon kehittyy myös harmaata pigmenttiä. Hoitamattomana tauti johtaa sokeuteen.

Kuivasilmä, kyynelkanavan tukkeumat

Jos kyynelneste ei pääse huuhtelemaan silmän pintaa tarpeeksi tehokkaasti, jolloin syntyy uusiutuvia haavaumia sarveiskalvoon.

Ulkoisen trauman aiheuttamat haavat, reiät ja silmän luiskahtaminen silmäkuopasta

Pekingeesin silmät ovat alttiit tapaturmille erityisesti keskenään erikokoisten koirien välisissä leikeissä, tappeluissa tai toisen koiran purressa pekingeesiä. Haavaumia ja reikiä voi syntyä myös silmän osuessa esimerkiksi oksaan.

Silmän luiskahtaminen silmäkuopasta on harvinaista, mutta mahdollista riittävän voimakkaan ulkoisen trauman johdosta. Yritä välittömästi painaa silmä takaisin paikoilleen;
– levitä silmäluomet
– paina puhtaalla peukalolla silmää kuoppaan päin
Jos edellä mainittu ei onnistu:
– peitä silmä / silmät kostutetulla kankaalla ja toimita koira eläinlääkäriin välittömästi

Välitön yhteys eläinlääkärin on erittäin tärkeää kaikissa silmäongelmissa!

Hengitysvaikeudet

Hengitysvaikeudella tarkoitetaan mm. sitä, että koira ei pysty hengittämään normaalisti nenän kautta vaan joutuu hengittämään tavallista enemmän suun kautta ja/tai sen hengitys normaalitilassa ns. rohisee. Rohisemisen lisäksi hengitysvaikeuksista kertoo ilman haukkominen esimerkiksi kävelyn jälkeen. Tähän voi liittyä myös haluttomuus liikkua.

Lyhytkalloisilla koirilla on tyypillistä, että varsinainen nenäontelo on lyhyt, kitapurje pitkä ja löysä, mikä voi aiheuttaa mm. kuorsaavaa hengitystä.

Lisäksi seuraavat ominaisuudet voivat aiheuttaa hengitysvaikeuksia pekingeesillä:

–    ahtaat sieraimet
–    raskas nenäpäälle sijoittunut ryppy ja liian syvälle sijoittunut kirsu
–    sydänvika
–    kuumuus
–    liikalihavuus
–    huono kunto
–    kaularangan ongelmat

Sydänviat

Suomessa sydänääniä on kuunneltu vuosina 2008 – 2011 kahdeltakymmeneltäkuudelta koiralta, joista yhdellä, tutkimushetkellä 11-vuotiaalla koiralla kuului sivuääni. Englannissa on alettu hiljattain tutkia sydänääniä ja siellä suositus on tutkituttaa koira vuoden iän jälkeen vuosittain.

Sydänongelmat ikääntyvillä pekingeesillä voivat johtua pitkään jatkuneista hengitysvaikeuksista.

Hammaskivi

Huono suuhygienia (hampaat ja ikenet) voi aiheuttaa mätää ja tulehduksen, joka omalta saattaa pahentaa sydänläpän heikentymistä.

Kivesvikaisuus

Kivesvikaisuus on kääpiöroduilla melko yleistä. Tietoa kivesvikaisten esiintymisen yleisyydestä ei ole.

Napa- ja nivustyrät

Napa- ja nivustyriä esiintyy pekingeesillä. Napatyrä on melko yleinen. Napatyrän leikkaushoito on harvoin tarpeen.

Alttius lämpöhalvaukselle

Lämpöhalvaus syntyy, kun ruumiinlämpötila nousee normaalia korkeammaksi ympäristön kuumuudesta johtuen. Hoitamattomana tila on hengenvaarallinen. Pekingeesin runsas turkki ja kallon rakenne edesauttavat lämpöhalvauksen syntymistä.

Nopea hoito on välttämätöntä, sillä lämpöhalvaus johtaa helposti aivovaurioon ja kuolemaan. Autoon kesällä/aurinkoisella ilmalla jätetty koira on altis lämpöhalvaukselle! Avoinna oleva ikkuna ei viilennä kesällä auton sisäilmaa. Ulkona ollessa koiralle on oltava mahdollisuus varjoon ja myös sisätilojen ilmanvaihdosta on huolehdittava. Älä käytä pekeäsi pitkillä lenkeillä helteellä.

Oireet:
– koira on levoton, kuolaa, läähättää, tuntuu kuumalta (esim. päälaki) ja liikkeet ovat hapuilevia

Ensiapu:
– kastele eläin viileällä (ei kylmällä) vedellä joko suihkuttamalla tai laittamalla se esim. suihkulähteeseen, ammeeseen, ojaan.
– jatka 15 – 30 minuuttia
– valele myös päätä vedellä
– varo palelluttamasta koiraa

Epilepsia

Tiedossa on muutama epilepsia-tapaus. Epilepsia haittaa suuresti koiran normaalia elämää, mutta pysyy usein hallinnassa lääkityksellä. Kohtauksia saaneet koirat suositellaan vietävän asiantuntevan eläinlääkärin tutkittavaksi, jotta diagnoosi varmistuu. Sairaista toivotaan toimitettavan tieto omistajan toimesta Pekingesikerhon jalostustoimikunnalle.

Välilevytyrä

Pekingeeseillä esiintyy eriasteista mäyräkoirahalvausta, joka vaihtelee lievästä selän kipeytymisestä täydelliseen halvaantumiseen asti. Mäyräkoirahalvaus on kansanomainen termi välilevytyrälle, joka on yleinen kondrodystorfisten koirarotujen selkäkipujen ja halvausoireiden aiheuttaja.

Kliininen taudinkuva vaihtelee lievästä kivusta neliraajahalvaukseen riippuen tyrän asteesta, suunnasta ja sijainnista. Kova paikallinen kipu sekä poikkeavat löydökset neurologisessa tutkimuksessa ovat tyypillisiä. Kiputila muistuttaa vatsakipua kramppeineen. Koira saattaa myös oksentaa kovan kivun seurauksena. Ota välittömästi yhteyttä eläinlääkäriin, jotta kiputila saadaan laukaistua ja hoito aloitettua!

Lieviä tapauksia voidaan hoitaa konservatiivisesti kipulääkkeillä ja mahdollisesti kortisonilla. Kortisonit vaikuttavat tehokkaasti akuutissa vaiheessa turvotusta poistavasti ja hermokudoksen solukalvoja stabiloimalla. B-ryhmän vitamiineilla saattaa olla positiivinen vaikutus paranemisprosessiin.

Konservatiivisella hoidolla ennuste on lievissä tapauksissa hyvä. Operatiivisen hoidon (leikkaus) ennusteen tarkka arvioiminen on usein erittäin vaikeaa, mutta oikein ajoitettu suoritettu leikkaus ilman komplikaatioita tuottaa usein hyvän tuloksen.

Ennaltaehkäisy

Säännöllinen liikunta, hyvä fyysinen kunto, oikea ravitsemustila, kaikkein rajuimpien selkään kohdistuvien rasitusten välttäminen, oikea ruokinta sekä mahdollisesti sidekudossynteesiä tukeva lisäravinto, kuten kondroitiinisulfaatti, ovat tärkeitä selkävaivojen ennaltaehkäisyssä.

Pekingesikerhon tietoon tulleissa välilevytyrätapauksissa hoitona on ollut joko leikkaus tai konservatiivinen hoito (lepo, lääkitys, mahdollisesti lisänä fysioterapia, akupunktio, kiropraktikko), tulokset ovat olleet hyviä.

Polvilumpion sijoiltaan meno eli patellaluksaatio

Polvinivelen rakenteelliset heikkoudet altistavat patellaluksaatiolle eli polvilumpion sijoiltaan menolle. Jalka-asento on virheellinen ja polvilumpion telaurat ovat liian matalat. Patellaluksaatiota esiintyy suhteellisen runsaasti kääpiöroduilla ja sellaisilla suuremmilla roduilla, joilla on suora takajalka.

Patellaluksaatio on synnynnäinen ja jaetaan vian vakavuuden perusteella neljään eri asteeseen. Eläinlääkäri tutkii polvet tunnustelemalla. I – asteen luksaatiot ovat tavallisesti oireettomia eivätkä kaipaa hoitoa. II- ja III – asteen luksaatioissa koiralla havaitaan selviä liikkumisvaikeuksia. Ravatessaan koira koukistaa hetkittäin raajaansa sen sijaan että tukeutuisi sillä maahan (polvilumpio on luiskahtanut pois paikoiltaan), ja jatkaa sitten normaalia ravia (polvilumpio on palautunut paikoilleen). IV – asteen luksaatiossa polvilumpio on pysyvästi pois paikoiltaan. Usein oireet huomataan tapaturman jälkeen, vaikka kyseessä on synnynnäinen vika.

Lievien patellaluksaation muotojen hoidoksi riittää yleensä lepo ja kipulääkitys. Vaikeat patellaluksaatiot on hoidettava kirurgisesti. Vaikeimman asteen luksaatioissa hoito voi vaatia useita leikkauksia ja ennuste voi olla huono.  (ELL Anu Lappalainen, www.kennelliitto.fi)

Vaikeat tapaukset ovat pekingeeseillä harvinaisia olemassa olevan, joskin pienen tutkimustilaston mukaan.

Legg-perthes

Legg-perthes on verenkiertohäiriön aiheuttama kuolio reisiluun päässä. Se on pekingeesillä harvinainen, mutta mahdollinen. Sairaus ilmenee nuorena noin 3 – 7 kk iässä ja sen oireina on paheneva takaraajan/raajojen ontuminen. Hoitona leikkaus.

Lisäksi rodussa on todettu tulehdussairauksia kuten korva-, silmä-, virtsatulehduksia, märkäkohtua, iho-ongelmia (hot spot, allergiat, talirauhastukkeuma eli talipatit) ja virtsakiviä.

Pekingeesin ostoa harkitessasi, tiedustele vanhempien, isovanhempien ja isoisovanhempien terveystietoja, kuolinsyitä ja -ikiä. Moni sairaus tai taipumus siihen on perinnöllinen.

Lue myös Terveys ja jalostus kohdasta Pentuja!